Olen Niko Suokas, 20v. Olen toista vuotta Oskun liittohallituksessa. Viimeinen vuoteni OSKUn hallituksessa on muutaman kuukauden päästä ohi.
Aloitin valmistumisen jälkeen työn kotihoidon parissa. Kotihoidon asiakkaat olivat mukavia ja osasta tuli minulle todella tuttuja ja läheisiä. Muutamalta asiakkaalta sain kuulla erilaisia tarinoita sodasta ja heidän historiastaan. Kunnioitan heitä ja kiitin siitä, että halusivat kertoa minulle vaikeista asioista. Oli mukava tutustua myös työntekijöihin, jotka tekivät työtä sydämellään. Opin itse enemmän kyseisen kevään aikana kuin kolmen vuoden opintojen aikana yhteensä, sillä pääsin käyttämään koulussa opittuja asioita käytännössä. Samalla kasvoin välittävänä hoitajana, joka ajattelee ensisijaisesti asiakkaan hyvinvointia.
Jo opintojeni aikana aloitin työskentelyn keikkalaisena ja kesätyöntekijänä eräässä asumispalveluyksikössä. Siellä työskennellessäni opin enemmän kuin kirjasta lukemalla ja sain varmuutta toimia, kun tilanne tulee. Viime toukokuun lopussa paikan johtaja kutsui minut työhaasteluun, jonka seurauksena sain toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen.
On ollut hienoa huomata, että kummassakin työpaikassani työtä tehdään asiakaslähtöisesti ja työkaveria autetaan. Työntekijät osaavat toimia monenlaisissa tilanteissa ja ajattelevat asukkaan hyvinvointia sekä turvallisuutta. Tällä alalla varmistamme myös oman turvallisuutemme, mutta meille asiakas/asukas on ensisijainen asia. Monelle tämä ala on kutsumus ja työtä tehdään suoraan sydämestä, ei rahan takia.
Meitä nuoria kiinnostaa oikeasti monet asiat ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin. Itse olen mukana Suomen Punaisessa Ristissä, jossa pystyn ylläpitämään ensiapuosaamistani. Suoritin EA3-kurssin kesäkuun 2018 alussa. Olen vapaaehtoisena ryhmässä, joka on valmiudessa, jos pitää etsiä kadonnutta ihmistä. Minullakin on SPR: paikallisen osaston EA-ryhmän puhelin mukana melkein koko ajan hälytyksen varalta. Teemme yhteistyötä eri tahojen sekä viranomaisten kanssa. Mikä tärkeintä, teemme tiivistä yhteistyötä myös muiden SPR:n osastojen kanssa.
Meitä nuoria kiinnostaa vaikuttaa siihen, mikä meille on tärkeää. Siksi olen mukana OSKUn toiminnassa. Haluamme luoda yhteisöllisyyttä amisten keskuuteen. OSKUn toiminnassa yhteisöllisyys näkyy. Olin mukana OsGuruna OSKUn OsCampillä, jossa koulutetaan uusia toimijoita. Uudet aktiivit eli kandit olivat jo tiivis porukka. Kauemmin mukana olleiden gurujen kesken halataan ja kysytään kuulumiset. Heidän pariinsa on aina mukava palata. Onneksi sitä jatkuu vielä vuosia eteenpäin.
Osallistun myös CP-liiton toimintaan. Minulle on asennettu shuntti, sillä sairastan hydrokefaliaa. Elän shuntin kanssa lopun ikääni. Osa tapaamistani ihmisistä katsoo minua oudosti ja pohtii, pystynkö samoihin asioihin kuin muut nuoret. En ihan, mutta pystyn elämään normaalia elämää. Minulle sairaus on mahdollisuus olla tukena muille ihmisille, jotka ovat samassa tilanteessa. Minullakin on ympärilläni mahtavia ihmisiä, jotka eivät oleta, vaan kuuntelevat ja tukevat minua. Ei pidä antaa jokin asian estää unelmoimasta. Jokaisen unelman voi toteuttaa, jos siihen on tahoa.
Me nykynuoret olemme valmiita auttamaan, jos meidän apua pyydetään. Meille on annettava mahdollisuus näyttää, mitä osaamme. Me opiskelijat ja nuoret haluamme oppia mahdollisimman paljon uutta. Työharjoittelut sekä kaikki käytäntöön liittyvät harjoittelut ovat tärkeitä. Myös järjestötoiminta tarjoaa kiinnostuneille nuorille paljon erilaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia.
Kysyvä ei tieltä eksy, joten asenne ratkaisee. Autetaan ja muututaan yhdessä.
