Hanketutkimus

Häirintä on vakava rakenteellinen ongelma

Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan puolet ammatillisessa opiskelevista tytöistä on kokenut häirintää. OSKU ry:n keväällä 2022 tekemän selvityksen mukaan 54 % vastaajista on kokenut sanallista häirintää ja 52 % verkkohäirintää. Neljännes vastaajista on kokenut fyysistä väkivaltaa ja 16 % seksuaaliväkivaltaa. Sekä kyselyn vastaajista että kaikista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa kohdanneista valtaosa on naisia. Häirintää koetaan etenkin julkisilla paikoilla ja sosiaalisessa mediassa, seksuaaliväkivaltaa taas lähisuhteissa.

Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kirjo on laaja. Se voi olla esimerkiksi ei-toivottua koskettelua tai kourimista, seksuaalissävytteisten viestien ja kuvien lähettelyä tai sanallista häirintää, kuten ehdottelua, huutelua tai seksuaalissävytteistä solvaamista. Se voi olla myös pakottamista tai painostamista seksuaaliseen tekoon, sen luvatonta kuvaamista tai kondomin poistamista kysymättä kesken yhdynnän.

Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, ja voi täyttää muunkin rikoksen tunnusmerkit. Seksuaaliväkivalta on aina rikos. Laki suojaa etenkin alle 16- ja 18-vuotiaita uhreja.

Häirintää kokevat erityisesti tytöt ja naiset, joista alle 35-vuotiaista häirintää on kokenut yli puolet. Kuuluminen vähemmistöön lisää riskiä joutua häirinnän ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi – esimerkiksi vammaisilla naisilla riski on moninkertainen. Myös pojat ja miehet kohtaavat häirintää (kouluterveyskyselyn mukaan vajaa 8 % ammatillisessa opiskelevista pojista), joka jää usein piiloon esimerkiksi korkean ilmoituskynnyksen takia.

Häirintä on vallankäyttöä ja sillä on lukuisia hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Se rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta koskemattomuuteen, ja voi aiheuttaa pelkoa, stressioireita ja ahdistusta. Häirinnän uhka kaventaa osallistumismahdollisuuksia. Häirinnän tarkoituksena on luoda nöyryyttävä, halventava ja turvaton ilmapiiri. Häirintä, kuten muukin seksuaalirikollisuus, on usein piiloista – aliraportoitua ja seurauksetonta.

Häirintä on usein vaikea tunnistaa ryhmätilanteissa tai sosiaalisessa mediassa, ja lukuisat kulttuuriset käsityksemme ja stereotypiamme vaikeuttavat siihen puuttumista. Seksuaalinen häirintä kannattaa mieltää osaksi niin kutsuttua väkivaltakulttuurin pyramidia, jossa kapean huipun vakavimpia väkivallan tekoja ylläpitää laaja, harmittomaksikin mielletty jokapäiväinen toiminta; seksistiset asenteet, vähättely ja puuttumattomuuden kulttuuri. Tämä muistuttaa, etteivät häirintä ja väkivalta tapahdu tyhjiössä ja että niitä ennaltaehkäistään laajalla valikoimalla arkisiakin toimia.

Amis ja häirintä

Ammatillisen koulutuksen puolella kontekstin luo läheinen suhde työelämään sekä vahva sukupuolen mukainen segregaatio. Epätasainen sukupuolijakauma ja stereotyyppiset käsitykset voivat tuoda mukanaan seksististen asenteiden ja vähättelyn ilmapiirin, joka on osaltaan otollista maaperää myös häirinnälle.

Työssäoppimispaikoilla koetaan valitettavan usein ahdistelua, ja ongelmia saattaa olla myös esimerkiksi sukupuolen mukaisissa pukeutumis- ja peseytymistiloissa. OSKUn selvityksen mukaan monissaoppilaitoksissa puutteellisia ovat niin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelman kirjaukset kuin puuttumisen rakenteetkin.

Hankekoordinaattori
Vilma Järvisalo
vilma.jarvisalo@osku.info
+358 44 981 5726

hanke@osku.info
osku.fi/hanke