Ammatillista koulutusta ei pidä tiivistää kahteen vuoteen

Kaksi ihmistä kädet puuskassa pettyneinä, punainen tausta

Keskusta on puoluevaltuuston kokouksessaan 13.6. hyväksynyt kannanoton, jossa ehdotetaan ammatillisen koulutuksen tiivistystä 2 vuoteen.

OSKU suhtautuu ehdotukseen kriittisesti, ja p

yytää

Keskustalta perusteluita ehdotukselleen.

Reformin jälkeen

(2018)

ammatillinen koulutus on pohjautunut yhä vahvemmin henkilökohtaistamiseen, jonka ansiosta tutkinto on nykyään mahdollista suorittaa kahteen vuoteen.

Parhaillaan on

jälleen

valmistelussa

Suomen koulutusjärjestelmän suuri uudistus aikoihin, kun hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta 18

ikävuoteen. Lakiluonnoksissa on pohjana

muutos

, jossa

ammatillisen koulutuksen lakiin pykälään 44 ehdotetaan lisäystä

” Oppivelvollisuuslaissa (__/____) tarkoitetulle oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta.”

Ehdotus

ammatillisen koulutuksen tiivistämisetä kahteen vuoteen

herättää kysymyksen yhdenvertaisuudesta toisen asteen tutkintojen

välillä.

Ammatillinen koulutus on sisällöltään mitoitettu kestämään kolme vuotta,

mutta

nykyise

ssä

ammatillisen koulutuksen laissa tästä ei ole kirjausta.

Uusi laki

l

uonnos

kirjaus

oppivelvollisuuden noston myötä takaa opiskelijoille riittävän opintojen määrän, tarjoten kuitenkin riittävät

joustot tarvittaessa. Keskustan puoluevaltuuston kanta ammatillisen koulutuksen tiivistämisestä sotii

hallituksen tavoitetta vastaan, ja OSKU

on ihmeissään

,

miksi

näin vahvasti hallitusohjelman kanssa ristiriitaisia

avauksia tehdään.

”Osalla opiskelijoista on valmiudet suorittaa ammatillinen perustutkinto kahteen vuoteen. On tärkeää, että mahdollisuus nopeampaan suoritusaikatauluun on olemassa, mutta samaa suoritusaikaa ei voi, eikä tulekaan vaatia kaikilta”,

toteaa

OSKUn

puheenjohtaja Iivari Korkala.

Ammatillisen koulutuksen tehtävä ammattiin valmistamisen lisäksi on taata riittävät

edellytykset

korkea-asteelle siirryttäessä, ja mahdollinen tutkinnon tiivistys heikentäisi merkittävästi

näitä valmiuksia. Hallituksen tavoite on

vuonna 2030

, että

puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja

, ja ammattiin valmistuneiden jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen ei aidosti

tätä tavoitetta edistä.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Iivari Korkala, 044 9776 356, iivari.korkala@osku.info

Tykkäsitkö? Kerro jutusta kavereillesi!

Tilaa uutiskirjeemme

Emme viestittele turhasta. Saat mailiisi uusimmat artikkelit ja pääset lukemaan ne ensimmäisten joukossa.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

Emmepä onnistuneet suosittelemaan yhtään artikkelia tähän hätään. Kurkkaa kaikki kannanotot täältä.
Klikkaamalla "Hyväksyn kaikki evästeet" hyväksyt, että evästeet tallennetaan laitteellesi parantamaan sivuston navigointia, analysoimaan sivuston käyttöä ja tehostamaan mainontaamme. Lue lisätietoja evästepolitiikastamme.
cookies