OSKU lausui sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunta pyysi OSKUlta lausuntoa hallituksen esityksestä vuoden 2021 talousarvioksi sekä ammatillisen koulutuksen että tukipalveluiden näkökulmasta. Talousarviossa on eritelty, mihin ja miten paljon valtio käyttää rahaa vuonna 2021 erilaisiin yhteiskunnan osa-alueisiin. OSKUn tehtävä on varmistaa, että amiksille annetaan tarpeeksi rahaa, koulutus pysyy laadukkaana ja että opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen.

Lausunnot annettiin 15.10. sekä 21.10.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset (2013-2018) ovat asettaneet haasteita laadukkaalle ja opiskelijalähtöiselle ammatillisen koulutuksen reformin täysmittaiselle toimeenpanolle oppilaitostasolla vuodesta 2018 lähtien. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava ja rahoitustasoa viipymättä korotettava. Tällä hetkellä lisää rahoitusta tarvitaan erityisesti opettajan antaman opetuksen määrän riittävyyden varmistamiseen, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman laadukkaan toteuttamisen vaatiman ohjauksen varmistamiseen, erityisopiskelijoiden riittävän tuen mahdollistamiseen sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaatiman riittävän opiskelijan opettamisen ja ohjauksen turvaamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien saaman perusrahoituksen tasoa on myös nostettava ja lukuisista erillisistä, oppilaitoksia kuormittavista rahoitushauista on pyrittävä eroon. Oppilaitosten tulee voida keskittyä ydintehtäviinsä eli opetukseen sen sijaan, että resursseja joudutaan jatkuvasti laittamaan hakijoille.

OSKU huomauttaa, että pelkkä aloituspaikkojen lisääminen lähihoitajien määrän lisäämiseksi ei riitä vaan resursseja on aidosti varattava arvioiden mukaisesti, jotta koulutuksen laatu ei kärsi. Laadukkaat ja määrältään korkeat opiskelupaikat eivät siltikään takaa yksistään riittävää määrää lähihoitajia, vaan alan suosiota on saatava kasvamaan ja hakijamäärää nostettua. Elinikäisen oppimisen ja täydennyskoulutusten merkitys kasvaa yhä enemmän tulevaisuudessa nopeasti muuttuvassa maailmassa, joten lisäkouluttautumisen mahdollisuus on taattava työelämässä oleville ammattilaisille koko työelämän ajan ammattitaidon vahvistumiseksi sekä työn mielekkyyden lisäämiseksi. Ammatillisella toisella asteella sosiaali- ja terveyspuolelle hakeneiden määrä on vähentynyt selvästi viime vuosien aikana.

Ammatilliselle koulutukselle annettu lisärahoitus oli erittäin tervetullut vuosia kestäneiden leikkausten jälkeen, mutta eivät silti auta pysyvästi korvaamaan vuosia kestäneiden koulutusleikkausten tuhoa. Tämän vuoksi on erittäin huolestuttavaa, että valtionosuusmäärärahat ovat laskemassa tästä vuodesta ensi vuoden arvioon. Ammatillinen koulutus tarvitsee pidempikestoista panostusta rahoitukseen, jotta koulutusleikkausten arvet ja poikkeusolojen tuomat haasteet pystytään aidosti korjaamaan.

OSKU iloitsee, että ammatilliseen koulutukseen on tällä hallituskaudella ja budjettiriihessä tehty erilaisia lisäyksiä. OSKU huomauttaa kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen rahoitus on kärsinyt lukuisia vuosia ja sen aiheuttamia ongelmia ja laadun puutteita ei korvata satunnaisilla kerta-annoksina lisärahoitusta, vaan aidosti pysyvästi rahoitusta nostamalla.

Tukipalvelut

Talousarvioesityksessä mainittiin seuraavat asiat, joihin OSKU on erittäin tyytyväinen:

”Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi

— Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi

— Jatketaan toimenpideohjelmaa oppilaanohjauksen kehittämiseksi

— Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja

 — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.”

Kuntien opiskeluhuollon henkilöstötilanne ei ole Suomessa kaikkialla ajan tasalla. Amisten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon on kohdistettava selkeästi nykyistä enemmän resursseja – panostaen erityisesti ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus päästä helposti myös hammashuollon palveluiden pariin.

Tällä hetkellä merkittäviä puutteita on erityisesti amiksille suunnattujen psykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuudessa sekä opiskelijoiden osallistumisessa opiskelijahuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erityisen huolestuttavaa on, että alueellinen tasa-arvo ei palveluiden saatavuudessa toteudu. OSKU vaatii, että opiskeluhuollon yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalveluiden, erityisesti psykologipalvelujen riittävyys ja psykologien riittävä määrä turvataan viipymättä.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimat opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksen valtakunnalliset suositukset ovat osoittautuneet riittämättömäksi ohjauskeinoksi, sillä suositukset eivät tällä hetkellä toteudu kaikkialla Suomessa, mikä ei nuorten pahoinvoinnista ja syrjäytymisesti puhuttaessa ole hyväksyttävää. OSKU vaatii, että annetut henkilöstömitoitussuositukset muutetaan velvoittaviksi ja että opiskeluhuollon kuraattoreiden ja psykologien henkilöstömitoitusta on ohjattava samaan tapaan. Tämä on myös hallitusohjelman kirjaus, joka on toteutettava ja siihen on varattava riittävästi resursseja.

Huolta herättää tällä hetkellä erityisen tuen tarpeessa olevat. Heidän määränsä on noussut vuosien saatossa, kun rahoituksen taas laskenut, ja kaavailtu oppivelvollisuuden pidentäminen toisi oletusarvoisesti ammatillisen koulutuksen piiriin lisää erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämän vuoksi näemme erittäin tärkeänä, että erityisammattioppilaitosten rahoitus pystytään turvaamaan, jotta niistä valmistuvat opiskelijat saavat aidosti riittävät valmiudet jatkaakseen työelämään.

Näemme myös opinto-ohjauksen keskeisenä teemana tasa-arvon ja laadun näkökulmasta. Hallitusohjelmaan kirjattu jälkiohjausoikeus ammatilliselle puolelle on erittäin tervetullut ja tärkeä uudistus, mutta tämän lisäksi ammatillinen koulutus tarvitsee kipeästi lisää ohjaajia. OAJ:n laskelmien mukaan, jotta tavoite 200 opiskelijasta ohjaajaa kohden toteutuisi tarvittaisiin jopa 500 opinto-ohjaajaa lisää. Pahimmillaan yhdellä opinto-ohjaajalla voi tällä hetkellä olla noin 800 opiskelijaa ohjattavissa, ja se on aivan liikaa, jotta laadukas ja yksilöllinen opinto-ohjaus olisi aidosti kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Eroja paikkakuntakohtaisesti on paljon, ja se on hyvin ongelmallista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä laajemmin ammatillisessa koulutuksessa myös koronan jälkeen. Avainasemassa digitalisaation järkevässä hyödyntämisessä on opettajien täydennyskoulutus. Erityisesti perinteisiin opetusmetodeihin turvautuvat opettajat tulee saada tälle vuosituhannelle, ja käyttämään opetuksessa ja ohjauksessa laitteita ja ympäristöjä, mitä opiskelijat jo luonnostaan käyttävät. Opettajille tulee tarjota erityisesti välineet verkkopedagogiikkaan. Koronan vuoksi 2020 keväällä on nähty koulutuksessa digiloikka poikkeusolojen vuoksi, ja on erityisen tärkeää varmistaa opettajille riittävä koulutus jatkossa etäopetuksen antamiseen ja sen kehittämiseen.

Koronapandemian aiheuttamiin ongelmiin on varattu resursseja, mutta koska tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, on poikkeusolojen jatkuessa resursseja pystyttävä kohdistamaan lisää koulutukseen ja tukipalveluihin.

 

Lisätiedot lausunnoista:

– edunvalvonnan koordinaattori Emma Holsti, emma.holsti@osku.info, 0404108814