OSKU toteutti ReksiTourin syksyllä 2020

Tapasimme yhteensä 11 ammatillisen koulutuksen järjestäjää etätapaamisten kautta alkusyksyn aikana. Keskeisinä teemoina tapaamisissa oli poikkeusolojen vaikutukset oppilaitokseen ja opiskelijoihin, mahdollisesti jatkuvat rajoitukset ja niihin valmistautuminen, opiskelijakuntatoiminta ja tulevat kuntavaalit, oppivelvollisuuden pidentäminen ja rahoitusmallin muutos.

Poikkeusolot sujuivat olosuhteisiin nähden hyvin

Kuten kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös koulutuksessa otettiin poikkeusolot vastaan yllättäen ja ratkaisuja oli tehtävä nopeasti. Erilaisten kyselyiden ja oppilaitosten johdon omien arvioiden perusteella poikkeusoloista huolimatta opetus saatiin järjestymään mahdollisimman hyvin. Osaa huoletti, vastasiko kyselyihin ollenkaan eniten poikkeusoloista kärsineet opiskelijat. Digiloikka on ollut keskeisin teema koko koulutuksen kentällä, ja opettajien kovalla työllä keväästä selvittiin. Poikkeusolojen aikana kriittisten alojen opetus erityisluvalla pystyttiin myös turvaamaan pienryhmissä. Osa opiskelijoista sai suoritettua huomattavasti normaaleja olosuhteita paremmin opintoja eteenpäin, kun taas osalle etäopinnot eivät sopineet ollenkaan. Oppilaitoksissa on parhaan mukaan pyritty tavoittamaan kaikkia opiskelijoita puhelimitse ja pääsemään kartalle, mikä heidän tilanteensa on ja miten opinnoissa suoriutumisessa voidaan olla tukena.

Osassa oppilaitoksia ei ollut yhtään viivästymisiä valmistumisissa poikkeusoloista huolimatta ja se oli prioriteettinakin. Näyttöjä pyrittiin saamaan erilaisin tavoin suoritetuksi, mutta osa niistä jäi silti syksylle tehtäväksi. Koronan vaikutukset ovat olleet hyvin alakohtaisia, ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti esimerkiksi IT-aloja enemmän. Sosiaali- ja terveysalan osaajista on haluttu pandemian takia pitää erityistä huolta, jotta osaajia työelämään saadaan riittävästi tarpeen kasvaessa.

Useissa oppilaitoksissa otettiin hybridimalli käyttöön jo heti koulujen jatkuessa elokuussa. Hygieniaohjeistukset ovat olleet monilla suosituksia tiukemmat, ja kaikkien ohjeiden noudattamisesta on pidetty erityisen hyvää huolta, jotta opetus on voitu turvata. Oppilaitosten johdot ovat pitäneet erityisen tärkeänä, että fyysinen opetus edes osittain voidaan turvata myös pandemian pahentuessa. Ammatillista koulutusta voi tiettyyn pisteeseen asti opettaa etänä, mutta käytännön osaaminen jää heikoksi ilman fyysistä tekemistä.

Opiskelijakuntatoiminta kaipaa aktiivisia tekijöitä

Useissa oppilaitoksissa on toimipistekohtaiset opiskelijakunnat ja sen lisäksi kaikki toimipisteet kattava katto-opiskelijakunta. Toiminta on eri puolilla Suomea vaihtelevaa, mutta poikkeusolojen myötä erilaisia etänä tapahtuvia osallisuuden keinoja on jouduttu hakemaan, kun perinteinen fyysinen kokoontuminen ei ole ollut mahdollista. Useat opiskelijakunnat ovat keksineet erilaisia etätapahtumia tai sellaisia tapahtumia, joita on myös turvallisuuden puitteissa voitu toteuttaa. Opiskelijakuntatoiminnan resurssit eivät olleet keskusteluissa juurikaan haasteena, vaan aktiivisten ja innokkaiden tekijöiden löytäminen sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen.

Monissa oppilaitoksissa opiskelijakunnan edustaja pääsee mukaan johtokuntaan asti vaikuttamaan koulun asioihin. Myös erilaisissa toimikunnissa on opiskelijaedustus. Opiskelijoiden kanssa järjestetään myös erilaisia tapaamisia toimialajohtajien kanssa, jotta pystytään aidosti kuulemaan opiskelijoiden näkemyksiä koulun arjesta. Opiskelijakuntatoimintaa on myös opinnollistettu, eli siitä on mahdollista saada osaamispisteitä tutkintoa varten. Arkipäivän osallisuus puhutti keskusteluissa, miten se määritellään ja saadaan näkymään koulun jokapäiväisissä toiminnoissa?

Kuntavaaleihin on valmistauduttu osassa oppilaitoksia, ja erilaiset paneelikeskustelut ovat suunnitteilla. Politiikkaa halutaan tuoda lähemmäs nuoria, ja etenkin kunnanvaltuustoissa päätettävät asiat tulevat usein hyvin lähelle nuorten elämää. Oppilaitokset suhtautuvat myös myönteisesti puolueiden esilläoloon koulussa, kunhan ne voidaan tasapuolisesti tuoda opiskelijoille. Useat koulutuksenjärjestäjät intoutuivat selvittämään, jos voisivat saada toimipisteille ennakkoäänestyspisteen kevään kuntavaaleja varten.

Oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvä valmistelu ja laki huolettaa

Koulutuksen järjestäjät ovat ilmaisseet paljon huolta siitä, miten he ehtivät valmistautumaan hallituksen kaavailemaan oppivelvollisuuden pidentämiseen koronapandemian keskellä näin lyhyissä olosuhteissa. Laki nähdään valtavana koulutuspoliittisena uudistuksena, ja lakiesityksen tavoitteisiin suhtaudutaan erityisen myönteisesti. Isolla osalla on herännyt kuitenkin epäily lailla haettujen keinojen toimivuudesta taustalla oleviin ongelmiin. Sillä nähdään olevan myös suuremmat vaikutukset ammatillisen koulutuksen kentälle kuin yleissivistävälle puolelle. Myös erilaisista lisävastuista oppilaitoksille lakimuutosten myötä ollaan oltu huolissaan oppilaitosten johdoissa.

Osaa pohdituttaa myös vahvasti rahoituksen riittävyys, ja se miten hallituksen mitoittamat varat tulvat riittämään kaikkeen laissa määritettyyn, kun heidän omat laskelmansa ovat ministeriötä suuremmat. Myös se, tuleeko riittämättömänä koettu rahoitus vaikuttamaan opetuksen laatuun resurssien jouduttaessa hakemaan perustoiminnoista mietityttää. Useat oppilaitokset kertoivat, että tähän asti on pystytty tukemaan niitä opiskelijoita, joiden toimeentulo estänyt tarvittavien välineiden hankinnan.

Perusrahoituksen nosto suurimman osan mielestä toivottava esitys

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu asetusluonnosta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteiden muutoksista. Aiemman mallin mukaan tulevaisuudessa osuudet olisivat olleet 50% perusosuus, 35% suoriteosuus ja 15% vaikuttavuus. Nyt kuitenkin lukuja esitettiin muutetavaksi 70% perusosuus, 20% suoriteosuus ja 10% vaikuttavuus. Suurin osa oppilaitoksista pitää muutosta toivottavana ja perusteltuna, jotta rahoituksen ennakoitavuus pysyy hyvänä ja perustoiminnot voidaan turvata. Muutamat olivat kuitenkin ehtineet varautua muutokseen ja mukauttaa prosessejaan uuden mallin mukaiseksi, jonka vuoksi olisivat toivoneet sen pysyvän. Uusissa työelämä- ja opiskelijapalautteissa huolettaa, miten voidaan saada sellaista palautetta, jolla voidaan aidosti kehittää oppilaitoksen arkea paremmaksi. Yleinen, kaikkien jakama huomio on kuitenkin se, että rahoituksen riittävä taso on turvattava pysyvästi ja oppilaitoksia kuormittavista lukuisista rahoitushauista tulisi päästä eroon.

 

OSKU kiittää lämpimästi kaikkia koulutuksenjärjestäjiä antoisista tapaamisista ja keskusteluista, ja toivoo jatkoa hyvälle yhteistyölle myös tulevaisuudessa!

Lisätiedot ReksiTourista: edunvalvonnan koordinaattori Emma Holsti, emma.holsti@osku.info, 0404108814