Toisen asteen opiskelijat: Nuorten mielenterveyskriisi on otettava tosissaan

Neljä ihmistä rivissä: ensimmäisellä on päässään MCDonaldisn paperipussista tehty maski, toiselle isosta muovipullosta tehty maski, kolmannella on päässän kasvojen suojana läpinäkyvä muovilaatiokka ja neljäs on tehnyt hengitysmaskin sitruunasta.

Koronan myötä nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet dramaattisessa kasvussa. Allianssin ja MTV:n kyselyn mukaan kolme neljästä nuoresta on kokenut henkisen hyvinvointinsa heikentyneen rajoitusten vuoksi. Nuorisotyöntekijät ovat huolissaan niistä nuorista, joita ei ole tavoitettu kevään jälkeen ja vanhemmat kertovat pimeissä huoneissa etätunteja passiivisesti kuuntelevista nuorista. Finlands Svenska Skolungdomsförbund, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU vaativat ratkaisuja nuorten mielenterveyden edistämiseen.

Kun nuoret lipuvat yhä kauemmaksi yhteiskunnan raiteilta, koittaa aika, jolloin heitä ei enää saada takaisin kyytiin. Arvioiden mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa, puhumattakaan sen aiheuttamasta inhimillisestä, henkilökohtaisesta hintalapusta. Toisen asteen opiskelijajärjestöt kysyvätkin, kuinka moneen syrjäytyneeseen nuoreen meillä on varaa.

“Tilanne on jopa pelottavan huolestuttava, eikä kukaan ota siitä vastuuta tai ryhdy tarvittaviin toimiin. Olemme aidon huolissamme tästä ikäluokasta, jolla ei ole kannattelevaa opiskeluyhteisöä ympärillään eikä mahdollisuuksia saada kavereita. Tilanne passivoi nuoria ja lisää mielenterveysongelmia. Riskinä on katkeroituminen ja uskon menettäminen yhteiskuntaan vuosikausiksi eteenpäin”, huomauttavat järjestöjen puheenjohtajat.

Järjestöt katsovat, että koronarajoitustoimia tulisi katsoa fyysisen terveyden lisäksi psyykkisen terveyden kautta. Kun nuoret eivät pääse nuorisotiloihin, harrastuksiin tai kouluun, jäävät tärkeiden oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemusten lisäksi pois turvalliset aikuiset. Arjessa on helpompi tarttua kiinni nuoren ahdinkoon, kun tapaa kasvokkain. Ongelma on myös jo ennen koronaa aliresursoidut mielenterveyspalvelut. Moni nuori ei tiedä, miten apua haetaan.

“Vaikka avun hakeminen onnistuisikin, ei avun piiriin pääse kuin mahdollisesti vasta monen kuukauden päästä. Näin ei voi jatkua. Paras aika laittaa resursseja nuorten mielenterveyteen ei ole kymmenen vuoden päästä vaan nyt. Tuntuu omituiselta, kun sanotaan, ettei mielenterveyspalveluihin ole varaa panostaa, tai lomautetaan opiskeluhuollon henkilöstöä. Fakta on, että jos panostuksia ei tehdä nyt, on myöhemmin edessä vielä suurempi lasku. Nuorten alati laajeneva mielenterveyskriisi on otettava vihdoinkin tosissaan”, jyrähtävät puheenjohtajat.

 

Lisätietoja:

Finlands Svenska Skolungdomsförbund: Alexandra Wegelius, 050 466 1551, alexandra.wegelius@skolungdom.fi

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI: Jutta Vihonen, 044 753 0581, jutta.vihonen@sakkiry.fi

Suomen Lukiolaisten Liitto: Emilia Uljas, 050 377 9700, emilia.uljas@lukio.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU: Henriikka Mastokangas, 044 9776 356, henriikka.mastokangas@osku.info