Uudet kunnanvaltuutetut, muistakaa ammatilliset opiskelijat päätöksenteossa!

Suomessa käytiin kuntavaalit sunnuntaina 13.6.2021. Äänestysprosentti vaaleissa oli 55,1, kun neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa se oli 58,9 %. Nuorten ehdokkaiden määrä oli myös laskenut kuten valittujen nuorten määräkin. OSKU on huolissaan, että alhainen äänestysprosentti ja nuorten aliedustus ehdokkaissa kielii laajemmin nuorten madaltuneesta kiinnostuksesta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

OSKU vaatii, että opetusta yhteiskunnallisiin asioihin on lisättävä niin peruskoulussa kuin erityisesti ammatillisella toisella asteella. Vaikka opetussisällöt määritellään valtakunnallisesti, on oppilaitoksissa mahdollista tarjota yhteiskunnallisia sisältöjä valittavaksi.On mahdotonta saada opiskelijoita vaikuttamaan, jos nuoret eivät tunne rakenteita ja omia oikeuksiaan. Opiskelijoilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin opiskelijoihin liittyviin tai heidän asemaansa vaikuttaviin päätöksiin. Kuntapäättäjien tulee varmistaa, että oppilaitoksissa on opiskelijakuntatoiminnalle aidosti riittävästi tukea.

”On hyvin keskeistä, että amiksille taataan mahdollisimman monipuolisia vaikuttamisen paikkoja omaan arkeensa. Kaikki eivät halua lähteä myöskään luottamustehtävien kautta vaikuttamaan, vaan on luotava aidosti matalankynnyksen kanavia tuoda nuorten mielipiteitä esiin nykyisten rakenteiden lisäksi. Tähän tuoreilla kuntapäättäjillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa, ja toivon teidän tarttuvan siihen!”, toteaa Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKUn puheenjohtaja Henriikka Mastokangas.

Aloittavilla päättäjillä on paljon erilaisia uudistuksia toimeenpantavana, ehkä suurimpana oppivelvollisuuden laajennus. Opiskelijoiden tulee olla tasavertaisessa asemassa huolimatta siitä, kuuluvatko he oppivelvollisuuden piiriin vai eivät. On erittäin tärkeää huolehtia, että koulutuksen laatu ei kärsi ja pikemminkin resursseja opetukseen lisätään. Uudistuksen yhteydessä on luvattu, että valtio korvaa täysmääräisesti kaikki oppivelvollisuusuudistuksesta aiheutuvat kulut, mutta lukuisat koulutuksenjärjestäjät ovat olleet huolissaan budjetin riittävyydestä.

Erityisesti koronan aikana on nostettu vahvemmin esiin huoli opetuksen liian vähäisestä määrästä ammatillisissa oppilaitoksissa ja opetuksen laadun heikentymisestä aiempien leikkausten vuoksi. Hallitus muutti 23.6.2021 ammatillisesta koulutuksesta annettua asetusta siten, että jatkossa 1.8.2022 alkaenopiskelijoilla on nykyistä vahvempi oikeus saada vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta yhtä osaamispistettä kohti. Osaamisvajetta on syntynyt pitkien etäopiskeluaikojen takia etenkin kaikkein käytännönläheisimmillä aloilla vaikeilla pandemia-aloilla, ja kunnissa ei voi olla varaa tehdä koulutusleikkauksia – opetuksen määrä ja laatu on turvattava.

”Suurin osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on kuntia, kuntayhtymiä tai kunnallisia osakeyhtiöitä. Kunnat myös vastaavat ammatillisen koulutuksen rahoituksesta asukaskohtaisen rahoitusosuuden kautta. Näin ollen kunnissa käytetään merkittävää valtaa siihen, miten paljon ammatilliseen koulutukseen panostetaan kuntien kautta. Kunnanvaltuustoissa tulee ohjata riittävästi resursseja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi.”, päättää Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKUn puheenjohtaja Henriikka Mastokangas.

Lisätiedot: Henriikka Mastokangas, puheenjohtaja, henriikka.mastokangas@osku.info, 0449776356