Yleistä tietoa vaaleista

Vaalien aikataulu
Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Ehdolleasettuminen päättyy 21.2.2023 eli jos haluat ehdokkaaksi, niin siinä on deadlainisi. Ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 22.3. ja itse vaalipäivä on 2.4. sunnuntaina.
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu) on perjantai 10.2.2023
- Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 21.2.2023 ennen klo 16
- (ehdokasasettelun vahvistaminen vaalipiirilautakunnissa: torstai 2.3.2023)
- (äänioikeusrekisteri lainvoimainen: tiistai 21.3.2023)
- kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy tiistaina 21.3.2023 klo 16
- ennakkoäänestys kotimaassa 22. – 28.3.2023
- ennakkoäänestys ulkomailla 22. – 25.3.2023
- vaalipäivän äänestys 2.4.2023 klo 9–20
- (tulosten vahvistaminen: keskiviikko 5.4.2023)
Mistä eduskunnassa päätetään?

Eduskunta säätää Suomen lait ja päättää valtion suurista linjoista.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskuntavaaleissa valitaan eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Vaalilaissa säädetään, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrä riippuu vaalipiirin asukkaiden määrästä suhteessa kaikkiin Suomessa asuviin Suomen kansalaisiin – tämän lisäksi Ahvenanmaalta valitaan aina yksi kansanedustaja.
Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsittelee kansainväliset sopimukset, valvoo maan hallituksen toimia ja valitsee pääministerin. Jokainen kansanedustaja kuuluu eduskuntaryhmään, joka koostuu yleensä saman puolueen edustajista. Eduskuntaryhmät taas kuuluvat joko hallitukseen tai sen ulkopuolelle, oppositioon. Kansanedustajan työhön vaikuttaa se, mistä vaalipiiristä tämä on, mihin valiokuntiin tämä kuuluu ja kuuluminen hallitukseen tai oppositioon. Esimerkiksi kaikki ministerit ovat hallituspuolueiden edustajia.
Pähkinänkuoressa eduskunnan tärkeimmät tehtävät ovat lakien säätäminen ja valtion budjetista, siis rahankäytöstä, päättäminen. Eduskunnan merkittävin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemän lainsäädäntöaloitteen (kansalaisaloite), mikäli sen on allekirjoittanut vähintään 50 000 kansalaista. Suomi on Euroopan unionin jäsen, ja siten eduskunta osallistuu myös EU:n päätösten tekemiseen.
Vielä kuvitteellinen esimerkki, miten eduskunnassa tehtävät päätökset näkyvät kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Aamulla herätessäsi vältät laittamasta kaikkia valoja ja sähkölaitteita päälle, koska sähkön hinta on noussut, eivätkä hallituksen laatimat tukitoimet korkeista sähkölaskuista kärsiville ole vielä astuneet voimaan.
Kouluun lähtiessä muistat helpottuneena, ettei oppimateriaaleja tarvitse maksaa itse eduskunnan päätettyä aiemmin maksuttomasta toisesta asteesta. Toisaalta koulussa sinulla on ärsyttäviä hyppytunteja edellisen hallituksen ajamien koulutusleikkauksien takia. Koulun jälkeen suunnittelet ajokortin hankintaa: olet 17-vuotias, mutta lakiin säädetyllä erityisluvalla voit maaseudulla asuvana saada ajokortin myös alaikäisenä. Bensankin ostaminen on nyt helpompaa, sillä aiempi hinnan nousu on rauhoittunut ja eduskunnan päätöksellä jopa laskenut hieman.
Olet saanut kesäksi työpaikan, ja lasket valmiiksi minkä suuruisen verokortin tilaat: ansiotuloverotus on kiristynyt eduskunnan päätöksellä, mutta pienten tulojen vuoksi sinun ei tarvitse niitä maksaa lainkaan. Kotiin päästyäsi huomaat kalenterista, että viikonloppuna juhlitte siskosi ja tämän vaimon hääpäivää tasa-arvoisen avioliittolain tultua voimaan 2017. Ennen nukkumaanmenoa katsot vielä uutiset, joissa kerrotaan toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ehkä jonkin ajan kuluttua saat ruokaa halvemmalla, jos kasviperäisten korvikkeiden verotusta alennetaan huomattavasti?
Esimerkistä huomaamme, miten moniin eri päivittäisiin asioihin eduskunnassa vaikutetaan. On päättäjistä kiinni, mihin asioihin panostetaan ja mitä rakennetaan. Mitä useampi amis äänestää, sitä enemmän muita amiksia ja nuoria istuu päättävissä elimissä. Päättäjät taas ratkaisevat, panostetaanko amiksiin ja ammatilliseen koulutukseen.
Miksi vaalit ovat tärkeät amiksille?
Eduskuntavaaleissa päätetään lähes kaikista nuoria koskevista asioista valtakunnallisesti, mutta nuoret ovat silti eduskunnassa selvästi aliedustettuina. Nuorista taas ammatillisen koulutuksen käyneet ovat vielä enemmän aliedustettuina, eikä amisten ääni kuulu päätöksenteossa riittävästi. Ammatillista koulutusta koskevista päätöksistä tietävät parhaiten siellä opiskelevat tai sieltä valmistuneet, joten heidän tulisi olla vahvemmin tuomassa mielipideitä esiin. Tarvitaan lisää amiksia ehdolle, ja lisää amiksia käyttämään ääntään vaaleissa. Lähtisitkö sinä ehdolle? Kannustaisitko kaveripiiriäsi käyttämään ääntään?
