OSKU lausui koulutuksesta

Hallitus antaa alkuvuodesta 2021 eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Selonteolla luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta sekä tavoitetila. Joulukuussa luonnoksesta pyydettiin useilta sidosryhmiltä lausuntoa, ja myös OSKU lausui asiaan liittyen perjantaina 22.1.2021.

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n mukainen ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa tulevaisuudessa

Laadukas ammatillinen koulutus perustuu vapaaehtoisuuteen, henkilökohtaistamiseen ja yhdenvertaisuuteen. Ammatillista koulutusta arvostetaan yhteiskunnallisesti, ja amikset ovat aidosti ylpeitä osaamisestaan ja tutkinnoistaan. Rahoitus on turvattu pitkällä aikavälillä, ja koulutus on yhtä laadukasta oppilaitoksesta riippumatta. Kaikilla on oikeus hakeutua opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen haluamassaan elämänvaiheessa ja päästä täydentämään osaamistaan ympäri Suomen. Kenenkään taloudellinen tilanne ei ole esteenä opinnoille, sekä opintojen ja työelämän yhdistäminen toimii joustavasti toisiaan tukien. Koulutus on vahvasti osaamisperusteista, joka tarjoaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. Jokaisella nuorella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea opintoihin ja edetä itselleen sopivassa tahdissa. Opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia tuetaan ja kaikki pääsevät opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin. Osallisuus näkyy oppilaitosten arjessa, ja opiskelijoilla on monipuoliset aidot mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Yleistä

OSKU katsoo, että koulutuspoliittinen selonteko ei ole ehjä kokonaisuus vaan siitä puuttuu kokonaiskuva. OSKU on myös pettynyt, ettei valmistelussa ole kuultu tarpeeksi sidosryhmiä ja selonteko on kirjoitettu kiireellä. Visiossa keskitytään hyvin pitkälti vain koulutustason nostoon, eikä juurikaan ammatillisten taitojen vahvistamiseen. Ammatillisen koulutuksen pääsääntöinen tehtävä valmistaa osaavia ammattilaisia työelämään ja yrittäjiksi on sivuutettu, ja ammatillista koulutusta halutaan muuttaa lähemmäksi lukiokoulutusta. OSKU vastustaa vahvasti nuorisokoulua tai edes sen kaltaista järjestelmää ja haluaa pitää duaalimallista myös tulevaisuudessa tiukasti kiinni. Tilojen osalta on ehdottoman kannatettavaa tehdä yhteistyötä lukion välillä, mutta sisällöllisesti koulutuspolut täytyy pitää ominaan ja mahdollistaa kaikille kaksoistutkinnon suorittamiseen mahdollisuudet. Lausunnossa ei ole mainittu yrittäjyyskasvatusta, jota tarvitaan lisää erityisesti ammatilliseen koulutukseen, josta valmistuneista huomattava osa suuntaa yrittäjyyteen. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen on keskitytty ainoastaan hyvin lyhyesti, vaikka erityisesti opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja kaipaavat kipeästi korjausta.

Koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet

OSKU muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen tehtävä ammatillisen koulutuksen lain mukaan on ”– kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua.” Tämä puoli on OSKUn näkemyksen mukaan unohdettu tyystin yleissivistävän ja jatko-opintokelpoisuuden korostamisen varjoon. Se herättää suurta huolta siitä, ollaanko ammatillisen koulutuksen tarkoitusta muuttamassa tulevaisuudessa.

OSKUn mielestä nuorten osallisuutta ja päätösvaltaa tulee lisätä merkittävästi, ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista tulee lisätä jo perusasteelta alkaen. Nuorten opiskelijoiden kohdalla ammattiin valmistuminen ja työelämään siirtyminen tarkoittaa myös kasvamista yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, jolloin olisi ymmärrettävä, miten yhteiskunta toimii. Nykyisin ammatillinen koulutus ei anna tähän riittäviä valmiuksia, ja yhteiskuntaoppia sisältyy ammatilliseen perustutkintoon niin vähän, että sen perusteella omia vaikutusmahdollisuuksiaan ei voi ymmärtää eikä kiinnostua äänestämisestä tai vaikuttamisesta. Yhteiskunnallisten taitojen harjoittelua on lisättävä ammatillisessa koulutuksessa ja kansalaisyhteiskunta on saatava luonnolliseksi osaksi ammatillisten oppilaitosten arkea. Opiskelijoita on myös kannustettava opiskelijatoimintaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen omassa oppilaitosyhteisössään.

OSKU haluaa myös kaikille ammattiin opiskeleville opetusta taloustaidoista. Oman talouden hallinta ja sen hankaluudet voivat tulla varsinkin opiskelujen perässä muuttavalle nuorelle yllätyksenä nuoren muuttaessa pois lapsuudenkodistaan. Kaikki eivät saa lapsuudenkodista sellaisia eväitä, joilla itsenäisestä elämästä selviäisi. Tarvitaan perehdytystä etuuksien, pankkiasioiden ja työnhaun maailmaan.

OSKU pitää ehdottoman tärkeänä, että ammatillisten opiskelijoiden on halutessaan helppoa suorittaa kaksoistutkinto tai täydentää osaamistaan yksittäisillä lukiokursseilla. OSKU vastustaa kuitenkin ehdottomasti sitä, että ammatilliseen koulutukseen tuotaisiin kaikille pakolliseksi lisää yleissivistäviä opintoja. Tämä heikentäisi ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, ja toisi tietylle osalle erilaisia haasteita tutkinnon suorittamiseksi. Sen sijaan nykyisiä yleissivistäviä sisältöjä on kehitettävä niin, etteivät ne ole vain peruskoulun kertausta, ja että ne palvelevat ja täydentävät ammatillisia opintoja.

OSKU uskoo valinnanvapauteen ja yksilön päätäntäkykyyn omista intresseistään. Opintojen laatu on tärkeää ja se pysyy hyvänä jatkossakin, kun toinen aste perustuu duaalimalliin eikä nuorisokoulua ajeta missään muodossa eteenpäin. OSKU katsoo, että yhdistelmätutkinnosta ei pidä tehdä helpompaa ja kevyempää välimuotoa yhtenäisen toisen asteen nimissä, mutta ammatillisen tutkinnon tulisi korvata yksi kirjoitettu aine. Ammatillinen koulutus kärsii vahvasti vetovoimaongelmasta, jonka vuoksi yhteiskunnassa on edelleen paljon kehitettävää erilaisten asenteiden saralla. Peruskoulun päättävillä tulee olla kattavasti tietoa, jotta jokaiselle löytyy sopivin koulutusmuoto.

Toisen asteen ammatillinen koulutus on kokenut valtavia uudistuksia viime vuosina, jotka on toteutettu hyvin nopealla tahdilla; ammatillisen koulutuksen reformi ja nyt oppivelvollisuuden pidentäminen. Ammatillisen koulutuksen on tietysti mukauduttava tulevaisuuden muutoksiin ja kehityttävä, mutta kuvauksessa mainittu uudistamisohjelma kuulostaa suurelta hankkeelta toisten suurien uudistamishankkeiden perään. On ensisijaisen tärkeää saada oppivelvollisuus toimeenpantua hyvin, arvioida lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sen vaikutuksia sekä tehtävä loppuun tutkintojen perusteiden uudistukset. OSKU suhtautuu varauksella suunnitelmiin suurista uusista uudistuksista ammatilliseen koulutukseen, kun edellisiä ei olla vielä saatettu loppuun.

Opintotuki

Nykytilanteessa lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia verrattuna korkeakouluopiskelijoihin, joilla palkalliset harjoittelujaksot eivät vaikuta opintotukioikeuteen, vaan näistä kertyvät ansiotulot huomioidaan opintotuen tulovalvonnan yhteydessä. Osa ammatillisen koulutuksen harjoitteluista voi olla kestoltaan vain muutamia viikkoja, ja on kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat kelan perintäkierteeseen harjoittelujen vuoksi. Opintotuen tulee mahdollistaa oppisopimuksella opiskelu tulorajoihin perustuen. Työn tekemisestä ei koskaan tule rangaista, eikä opiskelijoiden työntekoa tule nähdä huonona asiana. Tämän vuoksi tulorajoja tulee korottaa reilusti.

Huoltajien tulot eivät saisi vaikuttaa nykyisenkaltaisesti, esimerkiksi, että huoltajan uuden aviopuolison tulot voivat estää vanhemman luona asuvalta opiskelijalta tuet, vaikkei huoltajan uudella puolisolla ole elatusvelvollisuutta opiskelijaan. Yhä useampi opiskelija joutuu nykyään muuttamaan koulutuksen perässä varhaisessa vaiheessa pois vanhempien luota. OSKU vaatii, että huoltajien tulojen vaikutus opintotukeen on poistettava ja myös alle 17-vuotiaat on otettava opintotuen piiriin.

Opintojen rahoittamiseen toisella asteella on saatavilla myös opintolainaa. Opintotukijärjestelmää ei kuitenkaan tule kehittää lainapainotteiseksi, eikä opiskelijan toimeentulon edellytyksenä saa olla opintolainan nostaminen. OSKU myös vaatii, että opiskelijalta ei saa evätä oikeutetta toimeentulotukeen sillä perusteella, että hän ei ole nostanut opintolainaa.

Lisätietoja:
Emma Holsti
Edunvalvonnan koordinaattori
emma.holsti@osku.info
0404108814